Dynaaminen paketointi on yksi matkailun verkkokauppatoiminnan suurimmista haasteista. Samalla se kuitenkin tarjoaa myös yhden suurimmista mahdollisuuksista kehittää matkailua. Dynaamisella paketoinnilla tarkoitetaan siis sitä, että asiakas voi tehdä yhdellä varauksella laajemman matkavarauksen. Jotta monien eri tarjontalähteiden dynaaminen paketointi olisi onnistunutta, tulisi asiakkaan kokea kaikkien lähteiden olevan kuitenkin yhtä ja samaa. (Palo-Oja 2009.)
Selailin ennen tämän blogitekstin kirjoittamista myös muita dynaamiseen matkailuun liittyviä blogeja (mm. http://matkailumarkkinointi.blogspot.com/2008/09/dynaaminen-paketointi.html, http://tommillaonasiaa.wordpress.com/tag/dynaaminen-paletointi/), ja kaikissa kävi melko selkeästi ilmi, että Suomessa dynaaminen paketointi on edelleen melko alkeellista. Yritin löytää Suomesta sellaista palvelua, josta voisin ostaa koko loman alusta loppuun asti, mutta aika heikolta vaikutti - tähän päivään mennessä en ole onnistunut löytämään yhtään sivua, josta voisi varata kaikki matkan osat kerralla. Monessa paikassa pystyy varaamaan lennot ja hotellin, ehkä jopa varaamaan auton matkan ajaksi. Mutta se, että matkaan pystyisi varaamaan samalla erilaisia oheispalveluita, esimerkiksi Lapissa husky-ajaeluita, moottorikelkkasafareita yms. reissuja, jotka kuuluvat usein oleellisesti Lapin lomaan, tuntui olevan vaikeaa, lähes jopa mahdotonta. Esimerkiksi Levin sivuilla ehdin jo hetken iloita siitä, että täällä voi varata myös lisäpalveluita samassa järjestelmässä. Innostukseni oli kuitenkin ennenaikaista, sillä vaikka hotelin ja lennon pääsikin varaamaan samanaikaisesti, tarkoitettiin tässä lisäpalveluilla liinavaatteita ja siivousta (http://varaamo.levi.fi/intres/levi/pac/addons.aspx). Pelkillä liinavaatteilla en henkilökohtaisesti koe saavani juurikaan lisäarvoa, jos joudun varaamaan rinneliput, moottorikelkkailut yms. toisesta paikasta ja maksamaan monta eri laskua, sen sijaan, että saisin kaikki yhdestä paikasta yhdellä kertaa ja yhdelle laskulle.
Monilla kohteilla on kyllä nettisivuillaan hyvät yhteystiedot, ja saman alan yrittäjät on koottu yhden sivun alle (esim. http://www.saariselka.fi/index.php?id=6_55_74&la=fi) , mutta silti monen eri tuotteen ostaminen on tehty mielestäni turhan vaikeaksi. Jos asiakkaan tulee itse verrata eri ohjelmapalveluiden tarjoajien palveluita, ja lähettää mahdollisesti jopa tarjouspyyntöjä yriryksille, ei se mielestäni ole sen enempää dynaamista paketointia kuin parasta mahdollista palveluakaan. Siinä kyllä tuodaan asiakkaalle esille monia eri mahdollisuuksia, joista matkan sisällön voi koota, mutta asiakas tuskin kokee saavansa siitä niin suurta hyötyä, kuin jos dynaamista paketointia olisi todella mietitty yritysten keskuudessa. Matkatoimistot toki voivat koota asiakkaalle hänen toivomansa ohjelmat yhdellä hinnalla, mutta kuinka asiakas itse pystyisi samaan?
Käytettäessä dynaamista paketointia tulisi asiakkaan saada hyötyä siitä, että hän saa yhdestä järjestelmästä tehtyä koko varauksen. Suurin hyöty lienee hinta, joka tällä tapaa varattuna voisi olla alhaisempi, kuin yksittäisistä osista koottu matka. Asiakkaan kannalta tämä tietenkin on vain positiivinen asia - kukapa haluaisi maksaa enemmän kuin on tarve? Sen sijaan palveluiden tarjoajille tällainen dynaaminen paketointi voi olla hankalaa. Jos asiakkaalle tarjotaan kokonaista pakettia halvemmalla kuin yksittäisiä osia, niin kuinka palveluiden tarjoajat voisivat saada tasapuolisen hyvityksen asiakkaan saamasta edusta? Tämä lieneekin yksi syy, miksi dynaamista paketointia ei ole vielä otettu täysvaltaisesti käyttöön.
Jos tällainen dynaaminen paketointi jossain kohteessa otettaisiin jossain kohteessa käytäntöön, niin herää kysymys, kärsisivätkö asiasta sitten sellaiset asiakkaat, jotka eivät oikeasti tarvitse kaikkia lisäpalveluita? Joutuvatko he ikään kuin lisäpalveluiden ostajien maksumiehiksi? Nousevastko yksittäisten palveluiden hinnat, ts. tuleeko yksittäisten palveluiden hintoihin ilmaa, jotta dynaamisesti paketoidun palvelun ostajat saisivat pakettinsa halvemmalla verrattuna siihen, että he kokoaisivat matkan itse eri osista?
Mutta kuten tämän kirjoituksen alussa on jo todettu, voi dynaaminen paketointi olla yksi suurimmista mahdollisuuksista matkailun lisäämiselle. Oikein tehtynä se tarjoaa mahdollisuuden lisämyyntiin, ja yrityksen kasvulle on silloin vain taivas rajana. Suurimmat esteet dynaamiselle paketoinnille lienevät kuitenkin rahoitus, osaamattomuus ja haluttomuus edistää samalla myös muiden yritysten kasvua. Yritysten tulisikinm nähdä yhteistyö kaikkia osapuolia hyödyttävänä voimavarana, joka ei ole itseltä pois. Toivottvasti tulevaisuudessa dynaaminen paketointi hyödyttää selvästi sekä asiakkaita että palveluiden tarjoajia, sillä sehän se alkuperäinen idea on ollut.
[Teksti pohjautuu Outi-Maaria Palo-Ojan nettiluentoihin (2009) sekä Sirkku Laineen opinnäytetyöhön (2009) http://anjovisio.net/opinnayte_sirkkulaine.pdf ]
tiistai 16. helmikuuta 2010
sunnuntai 14. helmikuuta 2010
Matkailutuotteet virtuaalikaupassa ‒ mahdollisuus ja haaste palvelun tuottajille
Miksi verkkokauppaa?
Matkailupalvelut ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä verkosta haettuja palveluja, Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 noin 33 000 suomalaista teki hankintoja verkkokaupasta ja jopa 60 % heistä osti sieltä nimenomaan matkailutuotteita. Vuonna 2003 puolestaan yli 64 miljoonaa amerikkalaista etsi matkailutietoa internetistä ja heistä noin 42 miljoonaa teki siellä myös varauksia. Verkkoliiketoiminta näyttääkin soveltuvan hyvin juuri mielikuviin perustuvien, osin abstraktien matkailutuotteiden markkinoimiseen ja myyntiin – ei ole olemassa sellaista kauppaa (matkatoimistoa) jossa matkailutuotetta voisi konkreettisesti ennalta sovittaa tai kokeilla. (Werthner 2004; Palo-oja 2009; Starry 2008.)
Verkkokaupan hyödyt ja mahdollisuudet palvelun tuottajille
Palvelun tuottajille verkkokauppa mahdollistaa uudenlaisia toimintatapoja ja kilpailuasetelmia. Niin pienten kuin suurtenkin yritysten on entistä helpompaa tarjota tuotteitaan ja palvelujaan mm. entistä kapeammille asiakassegmenteille kustannustehokkaasti ja yksilöllisesti. Verkkokauppa myös demokratisoi palveluntuottajien kilpailuasetelmia: asiakas voi tavoittaa samalla periaatteella niin suuren hotelliketjun, lentoyhtiön kuin pienen maaseutumatkailuyrityksenkin palvelutarjonnan. (Egger & Buhalis 2008.)
Perinteisten, passiivisten nettisivujen lisäksi yritys voi lisätä näkyvyyttään verkossa sosiaalisen median avulla, mm. bloggamalla tai olemalla mukana Facebookissa. Oman maakuntani Keski-Suomen alueelta löysin matkailukeskus Himoksen alueelta esimerkin molemmista: maaseutumatkailuyritys Hirvikartanon emäntä ylläpitää blogia täällä samaisella blogspot-sivustolla. Lisäarvoa tälle, tosin suhteellisen harvoin päivittyvälle blogille, toisi asiakkaiden tuottama podcastmateriaali tai heidän kirjoittamansa kommenttinsa ja kokemuksensa yrityksen palveluista. (http://www.hirvikartano.fi/). Himoksen matkailuyrittäjien verkosto Himosmaailma (http://www.himosmaailma.fi/) näyttää puolestaan olevan mukana Facebookissa, tällä hetkellä ryhmässä on faneja vasta 273. Ei vielä kovin kunnioitettava määrä, mutta hyvä alku kuitenkin, edellyttäen tietenkin että faneista ja heidän viesteistään on hyötyä yrityksen liiketoiminnan edistämiselle. (Palo-oja 2009; Matkailun sosiaalisen median ABC.)
Sanomalehti Keskisuomalainen esitteli 25.10.2009 ilmestyneessä artikkelissaan suomalaisten pienyritysten ”Facebookia”. Tähän verkkopalveluun voi jokainen 1-9 henkilöä työllistävä yritys liittyä maksutta. Tavoitteena on entistä inhimillisempi ja sosiaalisempi yrityshakemisto jossa yritykset voivat kertoa vaikkapa päivän tarjouksistaan tai kirjoittaa kuulumisistaan yhteiseen blogiin. Hakemisto toimii osoitteessa http://www.oikein.fi/.
Verkon suosittelupalvelut
Palvelun tuottajien näkökulmasta aiemmin mainitsemani internetin suosittelupalvelut (rewiew) toimivat parhaimmillaan valtavan näkyvyyden ja sitä kautta kilpailuedun tuojana. Toki vaarana on myös joutua sivustoilla oleville kartettavien kohteiden listoille, eli pahimmillaan sivustot voivat tietysti myös rapauttaa yrityksen maineen ja kysynnän. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Tripadvisorin vast´ikään julkaisema listaus Top 10 Dirtiest Hotels.
Asiakaspalautteen keräämistä ja sen hyödyntämistä toiminnan kehittämiseksi voi tehostaa esimerkiksi lisäämällä omille kotisivuille linkki jonkun internetissä toimivan sosiaalisen suosittelupalvelun sivuille. Matkailupalveluja käyttävät asiakkaat ovat näet huomanneet, ettei palveluntuottajien markkinointiviesteihin ja -lupauksiin voi välttämättä luottaa, vaan parhaat ja luotettavimmat matkailusuositukset ovat juuri muiden käyttäjien tuottamana verkossa. Tähän ideaan perustuvat internetin erilaiset suosittelupalvelut, kuten www.tripadvisor.com/ tai www.trustedplaces.com/. (Starry 2008; Matkailun sosiaalisen median ABC.)
Verkkoliiketoiminnan haasteita palvelun tuottajille
Verkkoliiketoiminnassa on palvelujen tuottajien näkökulmasta toki myös haasteita. Miten esimerkiksi saadaan mahdollisimman suuri osa matkailutietoa etsivistä asiakkaista todella varaamaan ja ostamaan palveluja? Miten saadaan sivuilla käymisen ja ostamisen välistä suhdetta kuvaava konversioarvo mahdollisimman suureksi, eli miten nettietsijöistä tehdään nettivaraajia? Tärkeä tekijä konversioarvoa kohottava tekijä on luonnollisesti sivuston selkeys ja ennen kaikkea se, että nettietsijän on ylipäätään mahdollista tehdä varaus ja myös maksaa se heti, on line -toimintona. Asiakkaassa herätetty ostoimpulssi on voitava hyödyntää välittömästi ja konkretisoida se ostopäätökseksi. On line -kauppa edellyttää hyvin tuotteistettuja ja kuvattuja tuotteita. Vaikka matkailutuotteet perustuvatkin pitkälti mielikuviin, ei asiakas silti osta ”sikaa säkissä” . On line -verkkokaupan täytyy myös luoda luottamusta turvalliseksi koetun maksujärjestelmän kautta, verkkopankkien kanssa yhteistyössä toteutettu tekninen ratkaisu on varmasti toimivin. (Palo-oja 2009; Kauppinen 2010.)
Toinen konversioarvoa kohottava tekijä on sivuston asiakaslähtöisyys jota edustaa mm. dynaamisen paketoinnin mahdollisuus. Asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus vaivatta koota (kustomoida) itselleen sopiva matkailupaketti verkossa tarjolla olevista palasista. Dynaaminen paketointi yritysten välisten palvelujen paketoimiseksi edellyttää erillistä sivustoa, jossa asiakas voi koota pakettinsa. Dynaamisesta paketoinnista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista voi lukea lisää mm. Ilkka Kauppisen blogista.
Lähteet
Egger, R. & Buhalis, D. 2008. Introduction. Teoksessa R. Egger ja D. Buhalis (toim,) eTourism, case studies. Oxford: Butterworth Heinemann.
Kauppinen, I. 2010. Kymmenen ohjetta konversion kasvattamiseen. http://matkailumarkkinointi.blogspot.com
Keskisuomalainen. 25.10.2009. Sosiaalinen media - Yrityksille ”Facebook”.
Matkailun sosiaalisen median ABC. http://matkailumarkkinointi.info/
Palo-oja, O-M. 2009. Luentomateriaali, power point –diat.
Starry, I. Matkailumarkkinointi ja Web 2.0. Power Point -esitys 11.4.2008 / 10.3.2009.
Werthner, H. 2004. E-Commerce and Tourism. Communications of the ACM. (47) 12, 101-105.
Matkailupalvelut ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä verkosta haettuja palveluja, Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 noin 33 000 suomalaista teki hankintoja verkkokaupasta ja jopa 60 % heistä osti sieltä nimenomaan matkailutuotteita. Vuonna 2003 puolestaan yli 64 miljoonaa amerikkalaista etsi matkailutietoa internetistä ja heistä noin 42 miljoonaa teki siellä myös varauksia. Verkkoliiketoiminta näyttääkin soveltuvan hyvin juuri mielikuviin perustuvien, osin abstraktien matkailutuotteiden markkinoimiseen ja myyntiin – ei ole olemassa sellaista kauppaa (matkatoimistoa) jossa matkailutuotetta voisi konkreettisesti ennalta sovittaa tai kokeilla. (Werthner 2004; Palo-oja 2009; Starry 2008.)
Verkkokaupan hyödyt ja mahdollisuudet palvelun tuottajille
Palvelun tuottajille verkkokauppa mahdollistaa uudenlaisia toimintatapoja ja kilpailuasetelmia. Niin pienten kuin suurtenkin yritysten on entistä helpompaa tarjota tuotteitaan ja palvelujaan mm. entistä kapeammille asiakassegmenteille kustannustehokkaasti ja yksilöllisesti. Verkkokauppa myös demokratisoi palveluntuottajien kilpailuasetelmia: asiakas voi tavoittaa samalla periaatteella niin suuren hotelliketjun, lentoyhtiön kuin pienen maaseutumatkailuyrityksenkin palvelutarjonnan. (Egger & Buhalis 2008.)
Perinteisten, passiivisten nettisivujen lisäksi yritys voi lisätä näkyvyyttään verkossa sosiaalisen median avulla, mm. bloggamalla tai olemalla mukana Facebookissa. Oman maakuntani Keski-Suomen alueelta löysin matkailukeskus Himoksen alueelta esimerkin molemmista: maaseutumatkailuyritys Hirvikartanon emäntä ylläpitää blogia täällä samaisella blogspot-sivustolla. Lisäarvoa tälle, tosin suhteellisen harvoin päivittyvälle blogille, toisi asiakkaiden tuottama podcastmateriaali tai heidän kirjoittamansa kommenttinsa ja kokemuksensa yrityksen palveluista. (http://www.hirvikartano.fi/). Himoksen matkailuyrittäjien verkosto Himosmaailma (http://www.himosmaailma.fi/) näyttää puolestaan olevan mukana Facebookissa, tällä hetkellä ryhmässä on faneja vasta 273. Ei vielä kovin kunnioitettava määrä, mutta hyvä alku kuitenkin, edellyttäen tietenkin että faneista ja heidän viesteistään on hyötyä yrityksen liiketoiminnan edistämiselle. (Palo-oja 2009; Matkailun sosiaalisen median ABC.)
Sanomalehti Keskisuomalainen esitteli 25.10.2009 ilmestyneessä artikkelissaan suomalaisten pienyritysten ”Facebookia”. Tähän verkkopalveluun voi jokainen 1-9 henkilöä työllistävä yritys liittyä maksutta. Tavoitteena on entistä inhimillisempi ja sosiaalisempi yrityshakemisto jossa yritykset voivat kertoa vaikkapa päivän tarjouksistaan tai kirjoittaa kuulumisistaan yhteiseen blogiin. Hakemisto toimii osoitteessa http://www.oikein.fi/.
Verkon suosittelupalvelut
Palvelun tuottajien näkökulmasta aiemmin mainitsemani internetin suosittelupalvelut (rewiew) toimivat parhaimmillaan valtavan näkyvyyden ja sitä kautta kilpailuedun tuojana. Toki vaarana on myös joutua sivustoilla oleville kartettavien kohteiden listoille, eli pahimmillaan sivustot voivat tietysti myös rapauttaa yrityksen maineen ja kysynnän. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Tripadvisorin vast´ikään julkaisema listaus Top 10 Dirtiest Hotels.
Asiakaspalautteen keräämistä ja sen hyödyntämistä toiminnan kehittämiseksi voi tehostaa esimerkiksi lisäämällä omille kotisivuille linkki jonkun internetissä toimivan sosiaalisen suosittelupalvelun sivuille. Matkailupalveluja käyttävät asiakkaat ovat näet huomanneet, ettei palveluntuottajien markkinointiviesteihin ja -lupauksiin voi välttämättä luottaa, vaan parhaat ja luotettavimmat matkailusuositukset ovat juuri muiden käyttäjien tuottamana verkossa. Tähän ideaan perustuvat internetin erilaiset suosittelupalvelut, kuten www.tripadvisor.com/ tai www.trustedplaces.com/. (Starry 2008; Matkailun sosiaalisen median ABC.)
Verkkoliiketoiminnan haasteita palvelun tuottajille
Verkkoliiketoiminnassa on palvelujen tuottajien näkökulmasta toki myös haasteita. Miten esimerkiksi saadaan mahdollisimman suuri osa matkailutietoa etsivistä asiakkaista todella varaamaan ja ostamaan palveluja? Miten saadaan sivuilla käymisen ja ostamisen välistä suhdetta kuvaava konversioarvo mahdollisimman suureksi, eli miten nettietsijöistä tehdään nettivaraajia? Tärkeä tekijä konversioarvoa kohottava tekijä on luonnollisesti sivuston selkeys ja ennen kaikkea se, että nettietsijän on ylipäätään mahdollista tehdä varaus ja myös maksaa se heti, on line -toimintona. Asiakkaassa herätetty ostoimpulssi on voitava hyödyntää välittömästi ja konkretisoida se ostopäätökseksi. On line -kauppa edellyttää hyvin tuotteistettuja ja kuvattuja tuotteita. Vaikka matkailutuotteet perustuvatkin pitkälti mielikuviin, ei asiakas silti osta ”sikaa säkissä” . On line -verkkokaupan täytyy myös luoda luottamusta turvalliseksi koetun maksujärjestelmän kautta, verkkopankkien kanssa yhteistyössä toteutettu tekninen ratkaisu on varmasti toimivin. (Palo-oja 2009; Kauppinen 2010.)
Toinen konversioarvoa kohottava tekijä on sivuston asiakaslähtöisyys jota edustaa mm. dynaamisen paketoinnin mahdollisuus. Asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus vaivatta koota (kustomoida) itselleen sopiva matkailupaketti verkossa tarjolla olevista palasista. Dynaaminen paketointi yritysten välisten palvelujen paketoimiseksi edellyttää erillistä sivustoa, jossa asiakas voi koota pakettinsa. Dynaamisesta paketoinnista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista voi lukea lisää mm. Ilkka Kauppisen blogista.
Lähteet
Egger, R. & Buhalis, D. 2008. Introduction. Teoksessa R. Egger ja D. Buhalis (toim,) eTourism, case studies. Oxford: Butterworth Heinemann.
Kauppinen, I. 2010. Kymmenen ohjetta konversion kasvattamiseen. http://matkailumarkkinointi.blogspot.com
Keskisuomalainen. 25.10.2009. Sosiaalinen media - Yrityksille ”Facebook”.
Matkailun sosiaalisen median ABC. http://matkailumarkkinointi.info/
Palo-oja, O-M. 2009. Luentomateriaali, power point –diat.
Starry, I. Matkailumarkkinointi ja Web 2.0. Power Point -esitys 11.4.2008 / 10.3.2009.
Werthner, H. 2004. E-Commerce and Tourism. Communications of the ACM. (47) 12, 101-105.
lauantai 13. helmikuuta 2010
Matkailukokemuksen laajentaminen – matkan suunnittelusta matkakokemusten jakamiseen verkossa, case VisitFinland
Matka asiakkaan kokemuksena ja yritysten palvelutuotantona
Asiakkaan näkökulmasta matkailukokemus perustuu viiteen vaiheeseen: 1) matkan suunnitteluun, 2) matkakohteeseen matkustamiseen, 3) matkakohteessa olemiseen, 4) kotimatkaan sekä 5) matkan jälkeiseen muistelu- ja kokemuksen arviointivaiheeseen. Palvelun tuottajien näkökulmasta katsottuna samat vaiheet edellyttävät verkostomaisesti toteutettua matkailutuotteiden tuotteistamista ja toiminnan suunnittelua, markkinointia ja myyntiä sekä laadun ja asiakastyytyväisyyden tarkkailua. (Moyle & Croy 2009; Werthner 2004.)
Nämä vaiheet ovat toki aina sisältyneet niin asiakkaan matkailukokemukseen kokemiseen kuin sen tuottamiseenkin. Mutta nyt, nykyteknologian avulla asiakas voi elää ja kokea matkansa vaiheet kenties voimakkaammin ja ainakin jakaa niitä tehokkaammin haluamiensa yhteisöjen kanssa. Myös palvelun tuottajille samainen teknologia tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia ja myös haasteita matkailutuotteiden markkinointiin ja myyntiin. Matkailumarkkinointi ei voi enää perustua yritysten ja kohteiden passiivisiin internetsivustoihin, vaan asiakkaalle on tarjottava mahdollisuus toimia interaktiivisesti ja tuottaa sivustoille omaa materiaaliaan. Asiakas voi siten omalla panoksellaan joko haastaa tai tukea kohteiden ja yritysten omia markkinointiviestejä ja palvelulupauksia. Hänellä on tuottamansa sisällön avulla siten mahdollisuus jatkuvasti kontrolloida matkailukohteen tai -yrityksen brändiä. Viraali (viral marketing), puskaradio (WOM, Worth of Mouth) onkin saanut sosiaalisen median kautta aivan uudet mittasuhteet. (Werther 2004; Starry 2008.)
Mikä on VisitFinland?
VisitFinland on MEKin kesällä 2009 avaama uusi maaportaali - Suomen virallinen matkailumarkkinointisivusto. Sivusto koostuu kolmesta osasta: 1) Suomi-oppaasta, 2) Matkan suunnittelu -osiosta sekä 3) Our Finland -osiosta, joka mahdollistaa matkailukokemusten jakamisen sivuston muiden käyttäjien kanssa. Periaatteessa portaalin rakenne ja tekniikka mahdollistavat siis matkakokemuksen kaikkien vaiheiden kokemisen ja jakamisen verkossa.
Portaalin Suomi-opas perustuu perinteiseen, passiiviseen Web 1.0 -tekniikkaan: yritysten ja kohteiden esittelyihin sekä yleisen Suomi-tietouden jakamiseen niin tekstin, kuvien kuin videoidenkin avulla. Matkan suunnittelu ja Our Finland -osiot hyödyntävät perinteisen internetmarkkinoinnin lisäksi myös interaktiivista Web 2.0 -teknologiaa.
Matkasuunnittelun-osio tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden rekisteröityä sivuston jäseneksi ja luoda sinne oman matkustajaprofiilin. Näin käyttäjä voi paitsi vertailla matkailukohteita, myös saada sivustolta profiilinsa mukaisia yksilöllisiä suosittelupalveluja. Osion Web 2.0 -teknologia mahdollistaa myös omien matkasuunnitelmien tallentamisen niin itselle kuin muidenkin nähtäväksi ‒ sivusto kehottaakin ”inspiroitumaan myös muiden suunnitelmista”. Matkalla olon vaiheessa sivusto tuo jäsenelleen lisäarvoa mahdollistamalla mobiilipalvelujen käyttämisen matkakohteessa. Mobiilipalvelut kattavat mm. tietoja majoituspalveluista ja nähtävyyksistä ja kohteen säätiedoista, ne myös mahdollistavat vaikkapa postikortin tai blogitekstien lähettämisen matkapuhelimella. Matkan jälkeen rekisteröitynyt käyttäjä voi jakaa matkakokemuksiaan sivuston Our Finland –osiossa. Käyttäjä voi tuoda sivustolle valokuviaan ja videoitaan tai kirjoittaa kokemuksistaan FinBlogs-sivulle.
VisitFinland-portaalin toiminnan haasteita ja kehittymistavoitteita
Matkailuyritysten on, ainakin toistaiseksi, ollut mahdollista saada yhteystietonsa ja esimerkkejä palvelutuotteistaan sivustolle ilmaiseksi. MEKin tavoitteet sivuston palvelujen kattavuudesta eivät ole tosin vielä toteutuneet, vaan sivusto näyttää kärsivän edelleen esillä olevien palvelutuotteiden vähyydestä ja kapeudesta. Esimerkiksi oman maakuntani Keski-Suomen alueella sivuston mukaan toimii vain kaksi hiihtokeskusta; Paavonrinteet ja Riihivuori – poissaolollaan näyttää loistavan mm. maakunnan merkittävin matkailukeskus Himos, joka toki löytyy Jämsä-valikon alta, mutta ei siis hiihtokeskuksista. En myöskään onnistunut löytämään matkasuunnittelu-sivuston kautta minkäänlaista maaseutumaista majoituspalvelua alueemme hiihtolomaviikolle 9. Lieneekö näihin syynä matkailuyrittäjien markkinointiosaamisen ja ammattitaidon puute vai MEKin taito motivoida yritykset sivuston käyttäjiksi – todennäköisesti syytä löytyy molemmista. Myös muiden käyttäjien matkasuunnitelmia sivustolla on vielä niukasti, muutamat suunnitelmat jotka siellä nyt ovat, näyttävät olevan pääosin kesältä 2009.
Nykyisellään matkan suunnittelun vaiheeseen ja matkalle motivoitumiseen ja ostopäätöksen tekemiseen portaali tuo lisäarvoa lähinnä kattavan Web 1.0 -tekniikalla tuotetun Suomi-tietouden osuudella, ei vielä niinkään interaktiivisen osuuden tuomien mielikuvien ja odotusten avulla.
Our Finland -osio kärsii myös osallistujien vähäväkisyydestä, jopa teennäisyydestä. Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut, näyttää siltä, että FinBlogien kirjoittajat ovat lähinnä MEKin omaa henkilökuntaa tai muita blogeja työkseen kirjoittavia ‒ edelleenkin autenttisia matkailu-kokemuksia Finblogeissa jaetaan harmittavan vähän. Australialaisen Queenslandin osavaltion matkailuviranomaiset olivat sen sijaan saaneet hienon matkailumarkkinointi-idean. He palkkasivat britti Ben Southallin yli 36 600 hakijan joukosta markkinoimaan osavaltion matkailua. Southallin kuuden kuukauden työsuhde ”maailman paras työ” kattoi mm. You Tube-videoiden tekemistä ja nettiblogin ylläpitämistä – hänen tehtävänään oli tehdä lukijat kateellisiksi ja houkutella heitä matkustamaan alueelle. (KSML 25.10.2009.)
VisitFinland -portaalille olisi antanut uskottavuutta ja elävyyttä sekä sisällön tuotannon että käyttäjämäärien osalta se, että sinne olisi tuotu (mush up) sisältöä muualta ja sitä kautta ohjattu sinne jo valmiita käyttäjäyhteisöjä. On vaikea kuvitella, miksi ja miten aktiivinen matkailija haluaisi ja viitsisi esimerkiksi luoda oman profiilinsa juuri VisitFinland -portaaliin joka kykenee antamaan hänelle suosituksia vain Suomessa tapahtuvaa matkailua varten? Suuret, olemassa olevat verkkoyhteisöt kuten Tripadvisor tai Virtualtourist kun mahdollistavat samat toiminnot globaalisti. Voikin pohtia vakavasti sitä, perustuuko virallisten maaportaalien ja kaupallisten sivustojen yhteistyön puute järjestelmien integrointiin liittyviin teknisiin tai taloudellisiin syihin, vai kenties toimijoiden toimintatapojen ja –kulttuurien erilaisuuteen ja asenneongelmiin?
Lähteet
Keskisuomalainen. Benillä on maailman paras työ. 25.10.2009
Moyle, B. & Croy, G. 2009. Media in the previsit stage of the tourist experience: Port Campbell National Park. Tourism Analysis (14), 199–208
Starry, I. Matkailumarkkinointi ja Web 2.0. Power Point -esitys 11.4.2008 / 10.3.2009.
VisitFinland – Suomen virallinen maaportaali. http://www.visitfinland.fi/
Werthner, H. 2004. E-Commerce and Tourism. Communications of the ACM. (47) 12, 101-105.
Asiakkaan näkökulmasta matkailukokemus perustuu viiteen vaiheeseen: 1) matkan suunnitteluun, 2) matkakohteeseen matkustamiseen, 3) matkakohteessa olemiseen, 4) kotimatkaan sekä 5) matkan jälkeiseen muistelu- ja kokemuksen arviointivaiheeseen. Palvelun tuottajien näkökulmasta katsottuna samat vaiheet edellyttävät verkostomaisesti toteutettua matkailutuotteiden tuotteistamista ja toiminnan suunnittelua, markkinointia ja myyntiä sekä laadun ja asiakastyytyväisyyden tarkkailua. (Moyle & Croy 2009; Werthner 2004.)
Nämä vaiheet ovat toki aina sisältyneet niin asiakkaan matkailukokemukseen kokemiseen kuin sen tuottamiseenkin. Mutta nyt, nykyteknologian avulla asiakas voi elää ja kokea matkansa vaiheet kenties voimakkaammin ja ainakin jakaa niitä tehokkaammin haluamiensa yhteisöjen kanssa. Myös palvelun tuottajille samainen teknologia tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia ja myös haasteita matkailutuotteiden markkinointiin ja myyntiin. Matkailumarkkinointi ei voi enää perustua yritysten ja kohteiden passiivisiin internetsivustoihin, vaan asiakkaalle on tarjottava mahdollisuus toimia interaktiivisesti ja tuottaa sivustoille omaa materiaaliaan. Asiakas voi siten omalla panoksellaan joko haastaa tai tukea kohteiden ja yritysten omia markkinointiviestejä ja palvelulupauksia. Hänellä on tuottamansa sisällön avulla siten mahdollisuus jatkuvasti kontrolloida matkailukohteen tai -yrityksen brändiä. Viraali (viral marketing), puskaradio (WOM, Worth of Mouth) onkin saanut sosiaalisen median kautta aivan uudet mittasuhteet. (Werther 2004; Starry 2008.)
Mikä on VisitFinland?
VisitFinland on MEKin kesällä 2009 avaama uusi maaportaali - Suomen virallinen matkailumarkkinointisivusto. Sivusto koostuu kolmesta osasta: 1) Suomi-oppaasta, 2) Matkan suunnittelu -osiosta sekä 3) Our Finland -osiosta, joka mahdollistaa matkailukokemusten jakamisen sivuston muiden käyttäjien kanssa. Periaatteessa portaalin rakenne ja tekniikka mahdollistavat siis matkakokemuksen kaikkien vaiheiden kokemisen ja jakamisen verkossa.
Portaalin Suomi-opas perustuu perinteiseen, passiiviseen Web 1.0 -tekniikkaan: yritysten ja kohteiden esittelyihin sekä yleisen Suomi-tietouden jakamiseen niin tekstin, kuvien kuin videoidenkin avulla. Matkan suunnittelu ja Our Finland -osiot hyödyntävät perinteisen internetmarkkinoinnin lisäksi myös interaktiivista Web 2.0 -teknologiaa.
Matkasuunnittelun-osio tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden rekisteröityä sivuston jäseneksi ja luoda sinne oman matkustajaprofiilin. Näin käyttäjä voi paitsi vertailla matkailukohteita, myös saada sivustolta profiilinsa mukaisia yksilöllisiä suosittelupalveluja. Osion Web 2.0 -teknologia mahdollistaa myös omien matkasuunnitelmien tallentamisen niin itselle kuin muidenkin nähtäväksi ‒ sivusto kehottaakin ”inspiroitumaan myös muiden suunnitelmista”. Matkalla olon vaiheessa sivusto tuo jäsenelleen lisäarvoa mahdollistamalla mobiilipalvelujen käyttämisen matkakohteessa. Mobiilipalvelut kattavat mm. tietoja majoituspalveluista ja nähtävyyksistä ja kohteen säätiedoista, ne myös mahdollistavat vaikkapa postikortin tai blogitekstien lähettämisen matkapuhelimella. Matkan jälkeen rekisteröitynyt käyttäjä voi jakaa matkakokemuksiaan sivuston Our Finland –osiossa. Käyttäjä voi tuoda sivustolle valokuviaan ja videoitaan tai kirjoittaa kokemuksistaan FinBlogs-sivulle.
VisitFinland-portaalin toiminnan haasteita ja kehittymistavoitteita
Matkailuyritysten on, ainakin toistaiseksi, ollut mahdollista saada yhteystietonsa ja esimerkkejä palvelutuotteistaan sivustolle ilmaiseksi. MEKin tavoitteet sivuston palvelujen kattavuudesta eivät ole tosin vielä toteutuneet, vaan sivusto näyttää kärsivän edelleen esillä olevien palvelutuotteiden vähyydestä ja kapeudesta. Esimerkiksi oman maakuntani Keski-Suomen alueella sivuston mukaan toimii vain kaksi hiihtokeskusta; Paavonrinteet ja Riihivuori – poissaolollaan näyttää loistavan mm. maakunnan merkittävin matkailukeskus Himos, joka toki löytyy Jämsä-valikon alta, mutta ei siis hiihtokeskuksista. En myöskään onnistunut löytämään matkasuunnittelu-sivuston kautta minkäänlaista maaseutumaista majoituspalvelua alueemme hiihtolomaviikolle 9. Lieneekö näihin syynä matkailuyrittäjien markkinointiosaamisen ja ammattitaidon puute vai MEKin taito motivoida yritykset sivuston käyttäjiksi – todennäköisesti syytä löytyy molemmista. Myös muiden käyttäjien matkasuunnitelmia sivustolla on vielä niukasti, muutamat suunnitelmat jotka siellä nyt ovat, näyttävät olevan pääosin kesältä 2009.
Nykyisellään matkan suunnittelun vaiheeseen ja matkalle motivoitumiseen ja ostopäätöksen tekemiseen portaali tuo lisäarvoa lähinnä kattavan Web 1.0 -tekniikalla tuotetun Suomi-tietouden osuudella, ei vielä niinkään interaktiivisen osuuden tuomien mielikuvien ja odotusten avulla.
Our Finland -osio kärsii myös osallistujien vähäväkisyydestä, jopa teennäisyydestä. Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut, näyttää siltä, että FinBlogien kirjoittajat ovat lähinnä MEKin omaa henkilökuntaa tai muita blogeja työkseen kirjoittavia ‒ edelleenkin autenttisia matkailu-kokemuksia Finblogeissa jaetaan harmittavan vähän. Australialaisen Queenslandin osavaltion matkailuviranomaiset olivat sen sijaan saaneet hienon matkailumarkkinointi-idean. He palkkasivat britti Ben Southallin yli 36 600 hakijan joukosta markkinoimaan osavaltion matkailua. Southallin kuuden kuukauden työsuhde ”maailman paras työ” kattoi mm. You Tube-videoiden tekemistä ja nettiblogin ylläpitämistä – hänen tehtävänään oli tehdä lukijat kateellisiksi ja houkutella heitä matkustamaan alueelle. (KSML 25.10.2009.)
VisitFinland -portaalille olisi antanut uskottavuutta ja elävyyttä sekä sisällön tuotannon että käyttäjämäärien osalta se, että sinne olisi tuotu (mush up) sisältöä muualta ja sitä kautta ohjattu sinne jo valmiita käyttäjäyhteisöjä. On vaikea kuvitella, miksi ja miten aktiivinen matkailija haluaisi ja viitsisi esimerkiksi luoda oman profiilinsa juuri VisitFinland -portaaliin joka kykenee antamaan hänelle suosituksia vain Suomessa tapahtuvaa matkailua varten? Suuret, olemassa olevat verkkoyhteisöt kuten Tripadvisor tai Virtualtourist kun mahdollistavat samat toiminnot globaalisti. Voikin pohtia vakavasti sitä, perustuuko virallisten maaportaalien ja kaupallisten sivustojen yhteistyön puute järjestelmien integrointiin liittyviin teknisiin tai taloudellisiin syihin, vai kenties toimijoiden toimintatapojen ja –kulttuurien erilaisuuteen ja asenneongelmiin?
Lähteet
Keskisuomalainen. Benillä on maailman paras työ. 25.10.2009
Moyle, B. & Croy, G. 2009. Media in the previsit stage of the tourist experience: Port Campbell National Park. Tourism Analysis (14), 199–208
Starry, I. Matkailumarkkinointi ja Web 2.0. Power Point -esitys 11.4.2008 / 10.3.2009.
VisitFinland – Suomen virallinen maaportaali. http://www.visitfinland.fi/
Werthner, H. 2004. E-Commerce and Tourism. Communications of the ACM. (47) 12, 101-105.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)