MATKAILUN YKSILÖLLISTYMINEN GLOBAALEILLA MARKKINOILLA

Matkailun kehitykseen vaikuttavat globaalilla tasolla mm. kansainvälinen taloudellinen kehitys, kansainvälisten yritysten taloudellinen kehitys, väestön demografiset muutokset, teknologinen muutos, globaalit instituutiot ja kansainväliset kauppa- ym. sopimukset. Erityisesti viime aikoina muutosta ovat saaneet aikaan teknologinen kehitys, kansainvälinen taloudellinen kehitys ja väestön demografiset muutokset. Matkailijoiden osalta muutosta on tapahtunut esimerkiksi ostokäyttäytymisen malleissa ja asiakasprofiileissa. Muutosten takia on matkailuyritysten luotava yhä uusia liiketoimintamalleja ja strategioita.

Matkailun valtatrendeinä nähdään tulevaisuudessa elämyksellisyys ja tehokkuus. Matkailijat haluavat yksilöidysti räätälöityjä matkailupalveluja, joiden sisältö on elämyksellisyyden lisäksi henkilökohtaisia. Massatuotannosta onkin siirrytty kuluttajalähtöiseen ja kulutuskeskeiseen tuotantomalliin ja markkinoihin. Matkailu ja matkakohteen valinta voidaan yhä useammin nähdä sosiaalisen erottumisen välineenä sekä maun ja statuksen ilmaisuna. Matkailun alati syntyvät uudet muodot, kuten etno-, eko-, perinne-, extreme- ja jopa riskiturismi ovat yhteydessä läntisten yhteiskuntien yleiseen muutokseen. Ihmisten kilpaillessa uusien elämysten metsästyksessä, keksitään jatkuvasti uusia matkailukohteita ja matkailunmuotoja.

Tällä hetkellä esimerkiksi Wikipedia listaa seuraavat eri matkailun muodot:
• Aktiivimatkailu
• Lintubongaus
• Ekomatkailu
• Interrail
• Harrastematkat
• Reppureissaaminen
• Junamatkailu
• Kaupunkimatkailu (kaupunkiloma)
• Kulttuurimatkailu
• Liikematkailu (businessmatkailu)
• Lentomatkailu
• Luontomatkailu
• Maisemamatkailu
• Nojatuolimatkailu
• Ostosmatkailu
• Pendelöinti (työmatkailu)
• Retkeily
• Risteilyt
o risteilylomat
o päivä merellä ilman maihinnousua
o muutamien tuntien maihinnousu väli/päätesatamassa
• Seuramatkat (aurinkolomat)
• Seksimatkat
• Urheilumatkailu

Sähköisen liiketoiminnan yleistyminen on muuttanut matkailualan kilpailutilannetta huomattavasti. Pienet ja keskisuuret matkatoimistot sulautuvat paljolti suurempiin yrityksiin ja yleisesti ala keskittyy muutamaan maailmanlaajuiseen ketjuun. Tämän globalisaation vastapainoksi kasvaa kuitenkin myös pienten matkailu- ja elämystalouden yritysten merkitys. Näiden pienten yritysten etuna on erityisesti mahdollisuus tarjota paremmin kuluttajien haluamaa entistä räätälöidympää ja yksilöllisempää palvelutarjontaa.

Pienet matkailu- ja elämystalouden yritykset voivat sähköisen liiketoiminnan avulla tavoittaa asiakkaita ympäri maailman. Toisaalta taas jostakin tietysti matkailun muodosta tai paikasta kiinnostunut voi löytää juuri sopivan kohteen. Sähköinen liiketoiminta voidaankin nähdä todella suurena mahdollisuutena matkailulle. Yritys ja asiakas löytävät toisensa yhä helpommin.

Sähköinen liiketoiminta luo pienille matkailuyrityksille toisaalta myös haasteita. Ne joutuvat palvelemaan asiakkaita yhä laajemmalta kentältä, sillä yritykset tavoittavat ihmisiä myös lähiympäristön ulkopuolelta. Asiakkaiden määrän kasvaessa nousee haasteeksi muun muassa se, miten tarjota kaikille asiakkaille mitä he haluavat. Myös kilpailun määrä kasvaa, kun yhä useampi matkailuyritys esittelee tarjontaansa verkossa. Onkin varsin todennäköistä, että tulevaisuudessa pienet yritykset eivät voi toimia yksin, vaan ne verkottuvat suurempien matkailukeskusten tarjontaan tai muiden omaa toimintaa vastaavien yritysten kanssa. Tällä keinolla on pienten yritysten mahdollista tarjota suurempaa volyymia, alentaa kustannuksiaan ja saamaan markkinointivoimaa yhteistyöstä.

Matkailijoiden yksilöllistyminen ja erilaistuvat elämäntyylit linkittyvät vahvasti varallisuuden kasvuun. Toiminnalla haetaan merkitystä elämään, ja kaikissa toiminnoissa ilmennetään omaa identiteettiä. Matkailun uusina muotoina kuvastavat tätä esimerkiksi avaruus-, extreme- ja ekomatkailu. Toisaalta vielä kymmenen vuotta sitten oli melko poikkeuksellista vierailla Thaimaassa, kun se nykypäivänä tuntuu olevan joka toisen matkailijan kohteena. Ehkä vielä jonakin päivänä avaruusmatkailukin on arkipäivää. Onko silloin rantaloma Kanarian saarilla jotakin poikkeuksellista ja yksilöllistä?


LÄHTEET

- Attematkailu: Muistiinpanot - Matkailun sähköinen markkinointi.
http://attematkailu.blogspot.com/2010/03/tehtava-4-kaupan-arvoketju-vk-17-26.html

- Heinonen Sirkka: Matkailun tulevaisuus - Megatrendejä ja heikkoja signaaleja
http://www.smal.fi/file.php?233

- Markkanen Mirja: Sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus matkailualan yrityksissä.
http://mirja-markkanen.blogspot.com/

- OSKE Osaamiskeskusohjelma: Matkailu ja elämystuotanto.
http://www.oske.net/osaamisklusterit/matkailu_ja_elamystuotanto/

- Vehmas Hanna: Liikuntamatkalla Suomessa - Vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22709/9789513937720.pdf?sequence=1

- Wikipedia: Matkailu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matkailu